Ravintolisät ovat turvallisia ja tarpeen

Helsingin Sanomat julkaisi 18.9.2014 uutisen ”Tuhlaatko rahasi ravintolisiin? Ei kannata, sanoo asiantuntija”. Artikkeliin oli haastateltu mm. apulaisprofessori Ursula Schwabia.

Ravintolisät eivät ole tuhlausta tai haitallisia terveydelle, vaan parhaimmillaan ne tukevat ravitsemusta ja ovat osa kokonaisvaltaista itsehoitoa. Ravintolisistä on hyötyä monissa eri tilanteissa, kuten ruoka-aineallergioissa, imeytymishäiriöissä ja monissa erikoisruokavalioissa. Esimerkiksi stressi, sairaudet, monet lääkkeet, univaje ja laihduttaminen lisäävät täydennystarvetta.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on tähän mennessä hyväksynyt yli 200 terveysväittämää ravintolisille. Hyväksytyt väittämät on tieteellisesti todistettu ja tarkoitettu perusterveille ihmisille. Ravintolisiä tutkitaankin paljon - pelkästään Yhdysvalloissa tutkimukseen käytetään miljardeja dollareita.

Ravintolisät kannattaa hankkia suomalaisesta myymälästä tai verkkokaupasta. Täten kuluttaja voi varmistua, että tuotteet on tehty lainsäädännön mukaisesti, kuuluvat viranomaisten valvontaan ja ovat käyttöohjeen mukaan turvallisia käyttää.

D-vitamiinilisä erittäin tärkeä suomalaisille

Mielestämme yksi hämmentävimmistä väitteistä HS:n artikkelissa on, etteivät suomaiset tarvitsisi edes D-vitamiinilisää purkista. Lukuisat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet D-vitamiinin moninaiset hyödyt terveydelle. D-vitamiinilla on myös seitsemän EFSAn hyväksymää terveysväittämää (esim. D-vitamiini edistää normaalia lihastoiminnan ylläpitämistä ja immuunijärjestelmän normaalia toimintaa). Monet asiantuntijat pitävätkin nykyisiä saantisuosituksia liian matalina suomalaisille.

Muun muassa professori Ilari Paakkari korostaa D-vitamiinilisän tarpeellisuutta suomalaisille. EFSA on arvioinut D-vitamiinin turvallisen päiväannoksen ylärajaksi 100 mikrogrammaa. Paakkarin mukaan tätäkin suurempi annos on turvallinen – ja joskus tarpeen. D-vitamiinin yksilöllinen tarve vaihtelee mm. vuodenajan, painoindeksin, iän ja auringonvalon saannin mukaan.

Ennaltaehkäisyä ja kannustamista

Euroopan unionissa on menossa kolmas terveysalan toimintaohjelma vuosille 2014-2020. Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen on kommentoinut, että EU:n terveyspolitiikassa olisi aika siirtyä sairauksien hoidosta henkilökohtaisen ennaltaehkäisyn lisäksi niihin keinoihin, joilla voimme puuttua sairauksien syihin. Pietikäisen mukaan esimerkiksi kattava ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja ravintoarvoiltaan ja terveellisyydeltään parempi ruoka ovat näitä keinoja.

Toiminnanjohtaja Mika Rönkkö Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitosta kirjoittaa:

”Näkisinkin, että terveysviestinnässä parempia tuloksia saadaan korostamalla kuluttajan kannalta hyviä valintoja, eikä pelottelemalla terveydestään vihdoin kiinnostuneita kuluttajia.”

Luontaistuntija-ketju